torstai 13. helmikuuta 2014

Ensimmäinen junamuisto

Aamujunat tuntuvat siltä kuin silmät olisivat täynnä sumua.

Tänään samassa vaunussa kanssani istui mies, joka ei ole koskaan aikaisemmin matkustanut junalla. Hän ei osaa katsoa paikkanumeroita penkkien kyljestä ja pelkää, että juna jää seisomaan matkan varrelle, koska se ei ole Pendolino.
     Kuinka väärässä ihminen voikaan olla!?

Minusta on jännittävää matkustaa junaneitsyen kanssa, koska ensimmäinen oma muistoni junasta on vuoden 1995 tienoilta. Olin melkoinen räpätäti ja tein tuttavuutta ravintolavaunun marinoiduimpiin asiakkaisiin. Minusta oli mahdottoman kivaa kun aikuiset jaksoivat kuunnella minua. Äitini mielestä olisin voinut puhua vähän vähemmän perheasioista ja ehkä vähän pienemmällä volyymillä.

Ei kommentteja: